Maaliskuussa saapuneet suuremmat

Anti Cimex - The Records 81-86
Anti-Cimex on yksi legendaarisimmista ellei jopa legendaarisin Ruotsin vanhoista hardcore-bändeistä. Tämä levy on koonnut heidän kaikki viralliset levytykset(Anarkist Attack 7", Raped ass 7", Victims of a bombraid 7" ja Criminal Trap 12") ennen metallisemman soundin puolelle siirtymistä 1986 . Vuodesta 1990 eteenpäin Anti-cimex on jatkanut metallin puolella, mutta niihin julkaisuihin ei nyt puututa. Aika käppänen ulkoasu tässä julkaisussa, mutta sisältö on pääosin timanttia.

Anarkist attack on selvästi yhtyeen ensimmäinen levytys, tässä haetaan vielä sitä omaa soundia. Soitto kulkee räkäisesti melodisemman (Heroindöd) ja puhtaan d-beatin välillä palloillen soundien ollessa demo-tasoa. Raped ass ja Victims of a bomb raid ovat sitten jo täysin d-beattia Dischargen hengessä, myös kieli on vaihtunut ensimmäinen ep:n rruotsista englantiin. Viimeinen Criminal trap mini-lp kumartaa (kuten monilla muillakin kasarin puolen väliin jälkeen tehdyt levyt) kohti metallisempaa soundia. Dischargen hengessä edelleen, mutta myös esim. kitaralickejä ja beatdowneja alkaa löytyä.

Kokonaisuudessaan hyvä levy, tosin ei ehkä kerralla jaksa koko paskaa läpi, mutta esim. seiska-pari kerralla toimii piristyksenä päivään kuin päivään!

Herätys - s/t LP
HC-bändi, joka ponnistaa Ruotsista, mutta laulaa kuitenkin suomeksi. 80's Suomi-HC on vahvasti läsnä sotkettuna ripauksella ruottalaista d-beattia. Sanoituksilta perus yksinkertaista kritiikkiä yhteiskuntaa, mediaa, jne. vastaan. "KIIRE KIIRE KIIREEEE EI OIKEIN MIHINKÄÄN!" Eipä nyt suorilta tule Suomesta vastaavan laatuista saman koulukunnan bändiä mieleen. Hyvät soundit myös, ei tule fiilis, että kyseessä olisi kassudemo kasareista. Pelkkää pahoinvointia

Los olvidados - Listen to this!!! LP

Alkuperäistä skeittipunkkia Descendentsin hengessä! Aivan vitun kova levy ja vihdoin sain tämän legendaarisen levyn repressin käsiini. Pohjois-Californian skeittipooleissa kasareiden alussa soitellut Los Olvidados on aikalaisiaan selvästi tuntemattomampi poppoo. Tuntemattomuus on todennäköisesti johtunut siitä, ettei ko. porukka ole saanut ikinä LP:tä julkaistua, vaan hajosi legendaarisen MRR:n julkaiseman Not So Quiet On The Western Front -kokoelma-LP:n jälkeen.

Helvetin hyvät soundit ja tarttuvat melodiat saavat ihmettelemään pitkäsoiton puuttumista. Kitaristi Mike Fox kävi parin levyn ajan soittelemassa Dwarvesissa, mutta muutoin aika hiljaiseloa on ukot viettäneet vuoden -83 jälkeen. Laulaja Mike Voss (kuvassa) matki laulutyylinsä lisäksi myös maneerinsa suoraan Iggyltä ja Stiv Batorssilta.

Listen to this!!! on varmasti yksi top-50 punk-julkaisuista minulle. Se täyttää hyvin 77' punkin ja 80's jenkki hooseen välitilan yhdistelemällä Dead Boyssin hengessä soivaa proto-punkkia uudempaan Black Flagin ja kumppaneiden luomaan aggressiivisuuteen. TJEU: Something new


Dropdead - Discography 10"

Crustia ja grindiä sekoittava Dropdead on yksi ysikytluvun suurista vaikuttajista crustin puolella. Sanoitukset kulkevat perinteisellä anarcho-punkin linjalla eläinoikeuksineen ja yhteiskuntakriittisyyksineen tietenkin. Musiikillisesti sen sijaan kyseessä on aikamoista tykitystä. Ei tämä perus punkin kuuntelijalle kyllä uppoa, mutta jos japski-coresta tykkää niin tässä on samoja aineksia. Nopeita rykäsyjä, suurimmassa osassa ei sen kummepia kertosäkeitäkään ole.

Hated Youth / Roach motel - Don't fuck with Florida! 12"

Nätti splatter-vinyyli, hieno booklet-kirjanen mukana, missä sanat, flaijereita ja hyviä kuvia. Hated youthin puoli on suoraa huutoa D.R.I. tyyliin. Vähän liian ykstoikkosta omaan makuun tämä. Sounditkin suht paskat. Roach motellin puoli sen sijaan on kiinnostavampi. Vähän punkimpaa 80's hardcorea, ei niin kaahausta tämä. Hyvää kamaa jos tykkää Circle Jerksistä jne. + paremmat soundit kun Hated youthin puolella. Ihan jees, ei kyllä ehkä ostamisen arvonen tämä.

Sylvain Sylvain - '78 Criminals LP

Sylvain Sylvain on tunnettu New York Dollsin kitaristina. Tämä Fanclub-julkaisu kokoaa Sylvainin tekemiä biisejä eri bändien kanssa Dollssin hajoamisen ('77) jälkeen. Tarkkoja tietoja levystä on hankala löytää, mutta suurin osa biiseistä taitaa olla Sylvain Sylvain & the Criminalssin käsialaa (Esim. Kids are back / Cops are coming 7").

Kokonaisuudessaan levy on iloista rock & rollia Dollssin hengessä vähän funkkiin kumartaen. Sylvain on yllättävän hyvä laulaja tällaiselle kamalle! Ei ehkä my cup of tea kuitenkaan. Tuli ostettua lähinnä mielenkiinnosta Sylvainin muuta tuotantoa kohtaan. Soittimessa vierailut saattavat kuitenkin jäädä vähäisiksi, valitettavasti. Pari tiukkaa singleä tästä voisi poistaa, esim. Kids are back ja It's love ovat kieltämättä käypiä rock-kipaleita.

VA - 12"

Epävirallinen kokoelma LP, joka sisältää Papi, queens... 7", 2 x Electric deadsin 7", sekä Lasta-ep:n Suomesta.

Papi, queens, reichkanzlers, presidennti 7" on Italiassa '82 koottu kokoelma, jossa on bändejä Italiasta, Briteistä, Suomesta ja Saksasta. Italialaiset ja britit (Total Chaos) tahkoavat Raw powerin tyyliin vähän rauhallisempaa hardcorea verrattuna esim. Kaaokseen tai Stromsperreen (Saksa). Kaaoksen isänmaalliset pilkistää valopilkkuna välissä. Kyllähän tätä soittelee, paikoin tulee mieleen italialaisista Eskorbuto vaikka kieli ei olekkaan sama. Italialaiset Irah, Quinto Braccio, sekä Sottocultura kolisevat tästä itselleni. Etukansi, Takakansi

Electric deads on Tanskalainen kbd-punk bändi, erikoisuutena naislaulaja. Electric deadsin 7":t jakautuvat levyn eri puolille. A-puolelta löytyy Anti Sex 7" (1982 julkaistu), jossa ensimmäiset Locked doors ja 30 years biisit löytyvätkin minulta jo Bloodstains accross Denmark kokoelmalta. Ko. kokoelmalla on myös kaksi muuta biisiä, jotka löytyvät s/t 7":lta. Se ei tässä ole syystä tai toisesta mukana, vaikka jääkin näiden ep:iden väliin julkaisuhistoriaa tarkasteltaessa. Kuitenkin tiukkoja biisejä molemmat, yksiä levyn lemppareista. Kaksi muuta kipaletta: Kitchen poet ja Anti Sex ovat ihan hyvää '77:aa myös, mutta eivät nouse ihan edellisten tasolle. Electric deads - 30 years

B-puoli alkaa Electric deadsin Mind bomb ep:llä vuodelta '83. 5 biisiä vähän ehkä nopeampaa paahtoa. Ensimmäiset 3 suht mitään sanomattomia, mutta La la la ja Fish in a pool ovat kyllä kelpo kipaleita. La la la polkee aika pitkälti samoja polkuja kuin Dickiesin kuuluisa 'banaanibiisi'.. Jos kbd-kokoelmat osuvat, niin kyllä nämäkin sitten uppoavat.

B-puolen varsinainen osuus alkaa kuitenkin vasta Electric deadsin hiljennettyä. Erittäin harvinainen ja toisaalta legendaarinen Suomi-HC kokoelma Lasta-ep on tässä. 12 purkausta mm. Terveiltä käsiltä, Riistetyiltä, Sekundalta, Kansan Uutisilta... Tästä ei paljon muuta voi sanoa, että jos kyseinen meininki iskee, niin kyllä tämäkin. Kansan Uutisten sanoilla: KOIRA ON PAREMPI KUIN POLIISI!

viime kuukauden "pienet"

Tarkotus ois kahtella mitä on tullut hommattua.. rajataan julkasut alle 10" kokoon, jotta saa vähän purettua tätä sumaa..



Lebenden Toten - Death culture deprivation 8"
Aiemminkin olen jo hehkutellut uusinta levyä tänne ja nyt sain käsiini vanhemman 8" vuodelta 2007. Hyvä julkaisu kyllä, tosin olisi varmaan mahtunut seiskaksikin. 2-3 biisiä / puoli samanlaista suhinaa kuin lp:llä. Sanoitukset kulkee tappamisen, ruumiiden ja hävityksen tunnelmissa. Orwellin sanoilla: "To accept civilization as it is practically means accepting decay... you are the dead."

Cülo - Toxic visions 7"
Aika perinteistä, mutta yllättävän hyvää viime vuosien 'jenkkipunkkia' tämä. Tulee vähän mieleen No Way recordsin parhaat pvät Government Warningin ensi seiskan aikaan... varsinkin nimibiisistä. Muutoin ehkä hieman äkäisempää menoa kuin esim. GW. Ei voi olla sysipaska lätty jos eka biisi alkaa WAKE UP IN PISS I FEEL LIKE SHIT. Ihan tuore 7", tässä nimibiisi: Cülo - Toxic visions.

Hellshock - Arrows to the poor / Last sunset 7"
Amebixin maalailevan crustin hengessä mennään tällä Hellshockin ekalla 7":lla vuodelta 2003. Laulu on enempi metallin mörinää kuin huutoa ja soundit vähän puuroutuu, kuten asiaan kuuluu. Ei silti iske, suht väsyneet biisit syynä? Arrows to the poor

Moderni elämä - s/t 7"
Ehkä hehkutetuin 'punkki'bändi Helsingistä tämän vuoden puolella. Dead moon -vaikutteet ovat suuret, varsinkin viimeisen 'Hoida itsesi kuntoon' biisin kohdalla. Mutta vittuako siinä, ei tätä turhaan hehkutella, Ydinperheen viime vuoden seiskan jälkeen pitkästä aikaa suomi-seiska, joka toimii pirun hyvin. Livekunto on tullut itse missattua lähinnä kiireisen kevään takia.

Human mess - s/t 7"
No way Records sylkee samaa tavaraa edelleen kuin n. 4-5 vuotta sitten.. Räkästä punkrockia hc-vaikutteilla reilun minuutin purskeina. Livenähän tämmönen toimii, mutta biisit eivät sen kummemmin vetoa. En ostaisi LP:tä.

Formaldehyde junkies - s/t 7"
Tässä postauksessa jo kolmas varhaisesta jenkki-hc:sta ammentava poppoo. Minneapolisista tulevalla (kaupungin tällä hetkellä varmaan tunnetuimmalla) punkkipoppoolla ei kuitenkaan ole niin toimivia rykäsyjä, kuin Toxic reasonssilla, mutta mielummin tätä kuin Human Messiä soittelee. Lyhyt rykäsy tämä ep, ei jaksa koko ajan ravata vaihtamassa puolta.. Ehkä siitä syystä jäänyt vähän vähemmälle soitolle. Youtubesta löytyy lätyn eka veto: Jesus Christ Vice Grip